Vanhalle pihalle perinnekasveja vai ei

Perinnekasveja tai uusia moderneja kasveja vanhalle pihalle? Eli jos talo on vanha ja siten myös pihapiiri, niin sopivatko sinne parhaiten perinnekasvit? Tämä taitaa olla täysin mieltymysasia. Osa haluaa käyttää talon aikakauden kasveja ja osa ei.

Perinnekasveilla vanhan ajan tunnelmaa

Usein vanhalla pihalla on jo perinnekasveja paljonkin valmiina, joten on kätevää ja edullista käyttää niitä hyödyksi. Ja jos ne jo kasvavat pihalla, niin ne myös varmasti viihtyvät siellä.

Pihalla saattaa olla jo upeita isokokoisia perinnepensaita, joiden kukinta on huikean runsas. Moni mieltää ne kuuluvan vanhaan pihapiiriin. Ja juuri niillä saa aikaiseksi sen vanhan ajan kesäisen tunnelman, mistä haaveillaan. Tällaisia on esimerkiksi kuvan pihasyreeni, jonka tuoksu on tuttu kesäkuun alusta. Tai huumaavasti tuoksuva pihajasmike, joka myös on perinnekasvi.

Kaikki ei toimi nykyaikana…

On joitakin kasveja, joista monet haluavat päästä eroon. Yksi tällainen on siperianhernepensas leikattuna aitana. Sen ymmärtää hyvin, sillä nykyään sen lehdet muuttuvat kesällä harmaiksi härmän takia. Koska siihen ei ole parannuskeinoa, niin siperianhernepensas on väistynyt raja-aidoista.

Hedelmäpuut ovat myös perinnekasveja

Vanhaan pihaan ikään kuin kuuluu toukokuussa kukkivat omenapuut. Tai kirsikkapuiden aikainen kukinta. Mutta haluaako niitä paljon, jolloin muodostuu hedelmätarha, vaiko vain muutaman, se on mieltymysasia. Sillä puita täytyy leikata ja syksyllä kerätä omenia. Sitä ei kaikki halua tehdä.

Perinnekasveja vai moderneja kasveja

Joissakin kasveissa, kuten liljoissa, perinteiset ovat pienikukallisempia. Ne sopivat usein paremmin vanhaan ympäristöön. Alla kuva ruskoliljoista omenapuun alla.

Modernimmat eli uudet liljat ovat usein isokukallisempia. Ne on näyttäviä, mutta ehkä liiankin näyttäviä vanhaan pihapiiriin. Vai mitä mieltä olette?

Kokonaisuus ja sommittelu tärkeintä

Kun asiaa miettii tarkemmin ja muistelee erilaisia vanhoja pihoja, joissa on päässyt käymään, niin kokonaisuus on kuitenkin tärkeintä. Eli miten on suunnitellut ja sommitellut erilaiset kasvit keskenään. Sekin vaikuttaa paljon, mihin ne on sijoitettu eli se pihan kokonaisuus. Tässä pihasuunnittelulla on iso merkitys.

Kuvan kohta on toukokuulta ison pensaan alta. Kaunis kokonaisuus, jossa on ketunleipää ja kevätkaihonkukkaa. Tämä toimii hyvin tässä paikassa, vanhalla pihalla. Uudella pihalla tämä olisikin ehkä jo liian villiä 🙂

Lisää perinnekasveja vanhaan pihaan

• Vaaleanpunaiset malvat eli myskimalva, ruusumalva ja harmaamalvikki
• Iltaisin tuoksuva illakko
• Kaksivuotiset sormustinkukat yllättävät
• Tähkähietalilja on siro perinnekasvi
• Puolivarjoon tyylikäs varjolilja
• Ukonhatut ne sinikukalliset sitkeät perennat
• Monivuotiset unikot eli idänunikot ja tarhaidänunikot
• Lehtoakileija on helppoja kylvää siemenistä

Näitä kasviasioita mietitään myös sen Pihasuunnittelusarjan vanhan pihan suuunnittelussa. Siitä lisää ehkä jo ensi viikolla.

Terveisin Sari