Vanha pensasaita ja sen kohtalo on nyt mietinnässä pihasuunnittelusarjassa. Kuten kuvasta näkyy, osa aidasta on ollut vuosia hoitamatta. Aita on korkea ja leveä, mutta harmillisesti alaosastaan kaljuuntunut. Silloin se ei enää anna haluttua näkösuojaa. Nyt siis mietitään yhdessä sopivaa ratkaisua.
Vanha pensasaita ei anna näkösuojaa
Yllä olevasta kuvasta näkee hyvin tämän toisen aidan tilanteen eli sekään ei anna näkösuojaa riittävästi. Se on myös kaljuuntunut alhaalta ja muutenkin siinä on vähän oksia. Ja kun aidan takana on tie, niin ei ihme, että parempaa näkösuojaa kaivataan.
Kunnostetaanko vai vaihdetaanko kokonaan toiseen?
Olemme keskustelleet tämän vanhan pihan uusien asukkaiden kanssa eri vaihtoehdoista. Jos päädytään siihen, että vanha orapihlaja-aita vaihdetaan toiseen kasviin, niin homma on aika iso ja maksaa. Nimittäin pidempi aita on noin 60 metriä ja lyhyempi reilu 20 metriä. Eli vanha aita pitää kaivaa pois, tuoda uudet mullat ja istuttaa taimet sekä laittaa kate ja huolehtia kastelusta pari ekaa vuotta. Taimiakin menee yli 240 kpl. Siis iso päätös edessä!
Koska pensasaidan vaihtaminen on niin iso työ, niin kasvilajin valinta on syytä tehdä hyvin. Eli otetaan huomioon kasvupaikan olosuhteet, kasvin ominaisuudet ja tietysti hoidon tarve. Tämä onkin tuttua niille, jotka ovat käyneet pihasuunnittelukurssin.
Toinen vaihtoehto on kunnostaa vanhat orapihlaja-aidat. Se olisi edullisinta ja silloin ei tarvitsisi kastellakaan. Kuulemma tämä on huonoin vaihtoehto, koska aita on orapihlajaa 😉
Alla kuva todella vanhasta orapihlaja-aidasta, jota on hoidettu säännöllisesti. Hoidettuna se on tiivis ja helppo aita. Kaikki eivät kyllä pidä siitä, kuten Onko orapihlaja hyvä vai huono -postauksessa tuli ilmi.
Vanha pensasaita ja eläinten kulkuaukko
Lisää haastetta pensasaidan uusimiseen tuo peurat ja kauriit. Kuulemma pihalla on ollut niiden polku vuosikymmeniä ja siksi aidassakin on aukko. Ja uuteen aitaan tule myös jättää kulkuaukko.
On siis aika todennäköistä, että uusi aita joudutaan suojaamaan alkuvuosina, jotta aita pääsee hyvään kasvuun. Nimittäin peurat ja kauriit tuntuvat oikein himoitsevan uusien kasvien nuoria oksia.
Olisi kiva kuulla, jos teillä on kokemuksia aidan vaihdosta tai muita vinkkejä? Asukkaat kuulisivat mielellään erilaisia näkökantoja vanhan pihan kasviaidoista 🙂
Edit – kurkkaa tästä, mihin päädyttiin.
Pihasuunnittelusarjasta
Tässä pihasuunnittelusarjassa seurataan vanhan pihan kunnostusta. Ja se alkaa tietysti konkreettisesta suunnittelusta. Sarja jatkuu taas pienen tauon jälkeen.
Tavoitteena on siis saada kevääksi pihasuunnitelma, jota sitten toteutetaan usean vuoden aikana . Asukkaat tekevät suunnittelua osaksi itse, Sarin pihasuunnittelukurssi -verkkokurssin avulla. Sovimme, että autan heitä suunnittelussa, niin saan kirjoittaa tästä projektista tänne blogiin. Verkkokurssi on Puutarha Studion eli yritykseni.
Suunnitteluterveisin Sari
Kokemuksia aidan vaihdosta ei ole mutta siperianhernepensasaidan kaivoimme ylös puutarhamaan ympäriltä.
Työtä siinä kyllä riitti. Tilalle emme laittaneet mitään. Maa jäi aidan poiston jälkeen vähäisemmälle mullalle mutta meidän tilanteessa sekin sopii saimme matalan ”ojan” joka on toiminut hyvin koska paikka on melko kostea ja sadevedetkin valuvat siihen mukavasti kulkureitiltä.
Kuulostaa kyllä tosi isolta hommalta. Siperianhernepensas kun on myös piikikäs, tosin piikit ovat paljon pienemmät. Ja vanhalla pensasaidalla on usein vahva juuristokin. Eli työtä saa tehdä pensasaidan poistossa.
Loistava ratkaisu! Pienet painanteet on käteviä ja toimivia, vaikka tehdä noin jälkeenpäin. Ohjaavat näppärästi sadevedet. Eikä kaikilla pihoilla ole tosiaankaan tarvetta rajakasveille, tai kaikille rajoille. Ihmiset ja pihat ovat aina ainutlaatuisia ja yksilöllisiä ?
Vastaa
Voi myös katkaista maata myöten ja peittää pariksi vuodeksi pressulla tms! Näkösuojaa ei kuitenkaan ole muutamaan vuoteen!
Totta ja vielä kun katkaisee aidan tarkasti kuun mukaan ajoittaen, niin uusien versojen määrä on pienempi.
Mutta tässä tapauksessa pitää kaivaa vanhan aidan kannot pois, jotta saa uuden mullan ja uudet taimet. Joten kaivaminen kannattaa tehdä heti saman tien, niin pääsee istutuspuuhiin ja voittaa aikaa uuden aidan kasvussa 🙂
Meillä oli orapihlaja-aita koko pihan ympäri. Kumpikaan naapureista ei halunnut lähteä poistamaan aitaa joten poistimme kadun ja sitä vastaisen orapihlaja-aidan joka oli takapihalla. Siellä oli vain kaupungin joutomaata ja oja. Etupihalle istutimme kartiotuijaa ja siitä kasvoi hyvin suojaava aita. Takapihalle istutimme orapihlajan tilalle aidanteen johon istutimme erilaisia pensaita. Aloitimme Kanadan vaahteralla josta kasvoikin aika nopeasti näyttävä pensas. Sen jatkeeksi laitoimme lumipalloheisit, valkoiset kuusamat, syreenit mustamarja-aroniat, pensashortensiat sekä pensas-angervot. Ideana oli, että kaikki kukki valkoisena ja eri aikaan. Muutama vuosi meni, että aita kasvoi, mutta sitten siitä tuli aika tuuhea. Alussa kuitenkin piti rikkaruohoja poistaa, mutta kun aidanne kasvoi niin ei siitäkään ollut enää haittaa.
Orapihlajat leikattiin ensin matalaksi ja kaivoimme juurakot pois lapiolla. Tonttimme oli savimaata eikä juuret olleen kovin isoiksi kasvaneet.
Varmasti todella kaunis!